”Tämä on kalavesien hoitoa, ei kalastajien kyttäämistä”
Marko Huhtala kävi läpi koulutuksen ja teki kalastuksenvalvojan kokeen. Nyt hän valvoo Ounasjoen vesillä tapahtuvaa kalastusta Ounasjoen kalatalousalueen ja Tapion osakaskunnan valtuuttamana kalastuksenvalvojana.
Kalastuksenvalvonnan järjestäminen kuuluu kalatalousalueiden lakisääteisiin tehtäviin. Kalastuksenvalvonnalla varmistetaan, että kalastajilla on tarvittava kalastuslupa ja kalastuksessa noudatetaan kalastusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä.
Rovaniemeläinen Marko Huhtala aloitti Ounasjoen kalatalousalueen ja Tapion osakaskunnan valtuutettuna kalastuksenvalvojana käytyään koulutuksen ja suoritettuaan kalastuksenvalvojan kokeen keväällä 2025.
Kalastuksenvalvojaksi ryhtyminen oli hänelle luonteva jatko kalastusperinteen vaalimiselle.
”Isän käytyä vanhaksi aloin ensin käydä osakaskunnan kokouksissa, jotta perinne jatkuisi. Olen kalastanut pienestä lähtien, joten on mielenkiintoista nähdä muutakin puolta kuin vain olla vavan varressa”.
Laaja valvonta-alue
Kalatalousalueen valtuutuksella Marko Huhtalan vastuualue kalastuksenvalvonnassa ulottuu Rovaniemen Sinetästä Kittilän Raattamaan saakka. Valvonta-alue on maantieteellisesti laaja – Sinetän ja Raattaman välinen etäisyys on 216 kilometriä.
”Alue on onneksi jaettu siten, että minä vastaan valvonnasta Sinetästä Lohinivaan asti, ja Jani Jääskö hoitaa valvonnan Lohinivasta Raattamaan saakka. Ounasjoella ja sen sivujoissa valvontaa teen sekä veneellä että rannalta käsin. Päivän saa helposti kulumaan, kun valvontareissulle lähtee.”
Lisäksi Huhtala liikkuu autolla niille alueille, joihin on tieyhteys, ja tekee kalastuksenvalvontaa tarkistaen kalastuslupia rannalta käsin kalastavilta.
Kalastuksenvalvontaa toteutetaan kesäisin muutamina päivinä käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kuluvana kesänä on tarkoitus toteuttaa vähintään yksi valvontaretki koko Ounasjoen pääuoman alueella, Sinetästä Raattamaan, kalatalousalueen valvojien tekemänä.
Sääntöjen kertausta
Yhtenä tärkeänä tehtävänä kalastuksenvalvonnalla on tehdä sitä näkyväksi ja lisätä valvonnan tunnettavuutta. Valvojan on tiedettävä asiansa ja oltava säännöistä selvillä.
”Koulutus oli hyvä ja sen käyminen kannatti, mutta sääntöjä ja määräyksiä on silti syytä kerrata säännöllisesti. Kalojen alamitat on tunnettava. Esimerkiksi kalatalousalueen valtuutuksella valvonta-alueellani harjuksen alamitta on paikan mukaan joko 35 tai 30 senttimetriä. Valvontaan lähtiessä on tärkeää, että tarvittavat asiakirjat ovat mukana, jotta tarvittaessa voi perustella asiat kalastajalle,” Huhtala sanoo.
”Ylipäätään on muistettava, että kalastuksenvalvonta on kalavesien hoitoa, eikä kalastajien kyttäämistä”.
Sama tiedote linkissä: Ounasjoen kalastuksen valvonta
