Menu
Menu
Ounasjoen pääuomassa kalastukselle tärkeimmät lajit ovat hauki ja harjus. Koskikalaston valtalajit taas ovat ahven ja taimen. Lisäksi made ja hauki kuuluvat Ounasjoen pääuomalla koskikalastoon.
Ounasjoessa on luontainen siikakanta (jokisiika), mutta siihen on istutettu myös vaellus-, pohja- ja planktonsiikaa.
Ounasjoen pääuomassa kokonaissaaliista 54 prosenttia vapavälineillä ja 46 prosenttia kalastetaan verkoilla ja muilla seisovilla pyydyksillä.
Ounasjoen pääuomalla kalastetaan Ounasjoen yhtenäisluvalla ja osakaskuntien luvilla sekä viehekalastuskieltoalueen ulkopuolella yleiskalastusoikeuksin.
Ounasjokivarressa on useita veneenlaskupaikkoja sekä laavuja lähinnä kylien läheisyydessä. Kalastuskohteet ovat yleisesti ottaen helposti saavutettavia.
Meltausjoessa on vahva harjuskanta ja suvantoalueilla kookkaaksi kasvava siikakanta. Sivujoissa on elinvoimainen taimenkanta. Perttausjoessa on kohtalainen taimenkanta ja isokokoiseksi kasvava harjuskanta. Meltausjoen vesistössä on myös vahva haukikanta.
Meltausjoen pääuomalla kalastetaan Metsähallituksen vapaluvalla (vuonna 2024 Meltausjoki 2561) ja yksityisten vesialueen omistajien luvilla. Muualla Meltausjoen vesistössä kalastetaan Metsähallituksen vapaluvalla (vuonna 2024 Länsi-Lapin vapalupa 2410), osakaskuntien luvilla sekä viehekalastuskieltoalueen ulkopuolella yleiskalastusoikeuksin.
Tärkeimmät saalislajit Seurujoella ovat harjus, taimen ja hauki ja Loukisella harjus, hauki, ahven ja taimen.
Loukisen vesistön virtavesissä kalastetaan Metsähallituksen vapaluvilla (vuonna 2024 Kapsajoki 2535 ja Länsi-Lapin vapalupa 2410) sekä osakaskuntien ja yksityisten vesialueen omistajien luvilla, ja viehekalastuskieltoalueen ulkopuolella yleiskalastusoikeuksin.
Kapsajoella on Metsähallituksen ylläpitämä autiotupa (ks. www.eraluvat.fi). Muualla Loukisen vesistöalueella on kotia ja laavuja lähinnä kylien läheisyydessä. Kalastuskohteet ovat yleisesti ottaen helposti saavutettavia.
Pallasjärvessä esiintyy tai on esiintynyt 15 eri kalalajia, joista valtalajeja ovat muikku, siika ja harjus. Järvessä esiintyvä taimen on geneettisten selvitysten mukaan omaa eriytynyttä kantaansa.
Pallasjärven kalastus on järjestetty voimassa olevan Pallas–Yllästunturin kansallispuiston kalavesien hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti. Kalastus on pääasiassa Raattaman kyläläisten harjoittamaa kotitarve- ja virkistyskalastusta. Viehekalastus on mahdollista yleiskalastusoikeudella.
Isossa Toramossa valtalajeja ovat ahven, särkikalat ja muikku sekä istutettu kirjolohi. Marras- ja Niesijärvessä valtalajeina ovat ahven ja särki. Aakenusjärvessä valtalajeina ovat ahven ja siika. Myös hauki ja särkikalat ovat tärkeitä lajeja.
Sivuvesien kalastukselle tärkeimmät lajit ovat hauki, harjus, ahven ja taimen.
Ounasjoen sivuvesillä kalastetaan Metsähallituksen vapa- ja pyydysluvilla ja osakaskuntien luvilla sekä viehekalastuskieltoalueen ulkopuolella yleiskalastusoikeuksin.
Ounasjoen kalatalousalue
Varastotie 2
96320 ROVANIEMI
